Klinikkaeläinhoitajan näyttötutkinto, oppisopimuskoulutus

Lyhyemmin sanottuna "näyttö". Se sana on käynyt suussa viimeisen kahden vuoden aikana tiuhaan. Töissä siitä on vitsailtu että mitä ei kannata tehdä ja miten selittää mokaaminen arvioitsijalle. Koulussa siitä on puhuttu kauhulla, mitä jos meidän klinikalla tehdään eritavoin ja mitä jos anestesian  valvominen meneekin sinäpäivänä mönkään.

Kerron lyhyesti miten tuo päivä eteni minun kohdallani.

Ennen kuin näyttöpäivää voidaan sopia, tulee täyttää näyttösuunnitelma. Amiedun näyttösuunnitelma on melko pitkä, olisiko ollut reilu 10sivua. Suunnitelmassa on käyty läpi eläinhoitajan tutkinnonperusteet jonka avulla suunnitellaan mitä ja miten aikoo näyttää vaadittavat asiat näyttöpäivänä. Suunnitelman kirjoittamiseen meni mulla ainakin muutama viikko, ja tein vieläpä aika tiuhaan tahtiin

Lähetin tuon suunnitelman postissa koululle, jonka jälkeen yksi opettajistani otti yhteyttä ja hän kertoi muutaman seikan suunnitelmaan liittyen. Esimerkiksi hän sanoi minun saaneeni "pisteitä" siitä miten olin maininnut eläimen kivun lievittämistä koskevassa kysymyksessä tärkeää olevan lämpö, turvallinen tila, ja ettei potilas ole esim. märkä. Keskustelu käytiin puhelimitse ja lopuksi sain valita mieluisimman päivän vaihtoehdoista. Valitsin alustavasti 4. joulukuuta. Tuo päivämäärä lyötiin lukkoon muutaman päivän päästä kun tuleva arvioitsija otti minuun henk. koht. yhteyttä.

Olin lukenut hulluna kaiken mahdollisen tulevaa näyttöä varten, ja tuon päivämäärän ansiosta pystyin lukemaan vielä tarkemmin kun tiesin millaisia potilaita oli tulossa.

Näyttöpäivän aamuna kello läheni yhdeksää, arvioija saapui ja ennen ensimmäistä potilasta esitin nopeasti klinikan tilat läpi. Ensimmäinen näyttöni kohdistui helppoon asiaan; anestesiakoneen vuototestaus. Vuototestaus tehdään aina ennnen leikkauksen alkua ja siksi hyvin tuttu asia. Toisin kuitenkin kävi ja jäädyin aivan täysin tilanteessa, mutta sain kädet täristen näytettyä ja mongerrettua jotenkin asian puhtaaksi. Jes hyvä minä! :D

Leikkauspotilaana oli englanninbuldoggi ja leikkauksena sterilaatio. Eläinhoitajat osaavat varmasti kuvitella että kanylointi tällä rodulla on joskus helpommin sanottu kuin tehty, mutta tälläkertaa sain kanyylin suoneen heti ensimmäisellä kerralla (sen hetken sisäinen tunne : !!!!!!!) . Tätä asiaa vitsailtiin sitten toisen hoitajan ja arvioijan kanssa. Seuraavaksi yritin vetää lääkkeitä ruiskuihin, mutta käteni tärisivät niin kovin etten meinannut saada ruiskua neulaan kiinni.. :D (kaikki yrittivät muistuttaa että ihan normaali työpäivä vaan!)

Leikkaus potilaan valmistelu, anestesia, leikkaus ja herääminen sujui kuin käsikirjoituksessa! :) Leikkauksen jälkeen näytin pikaisesti instrumenttien pesun ja kerroin pääkohdat niiden huollosta yleensä.  Esittelin myös pesurimme sekä sterilointikoneen. Tässä vaiheessa arvioimaan liittyi toinen opettaja koulusta. Toisella arvioitsijalla halutaan varmistaa jokin "kolmikantainen arvioiminen", eli halutaan että useampi taho on arvioimassa työtäni, jotta se on mahdollisimman puolueetonta?

Päivän muita potilaita oli kissan kastraatio, tikkien poistoa, koiran polvien röntgenkuvaus ja muutama perus eläinlääkärikäynti joissa en ollut mukana (korvakontrolleja yms.). Laboratoriossa näytin virtsanäytteen tekemisen periaatteen leikkauspotilaalta "lainatulta" virtsalta. Lisäksi kerroin yleisesti laboratoriomäärityksistä, virhelähteistä sekä ohjeista joita annetaan omistajille puhelimessa kun he tulevat esim. verinäytteeseen.

Pidimme pienen tauon (kello läheni kahta), ja kävimme syömässä arvioijien kanssa. Tauon jälkeen oli röntgeniä, ja nappasin kuvat molemmista polvista. Kerroin röntgeniin liittyviä turvallisuus seikkoja ja näytin ottamani kuvat. Jouduin ottamaan toisesta polvesta otetun kuvan uudelleen sillä sen rajaukset eivät olleet aivan tismalleen mitä halutaan, mutta normaalisti kuva olisi varmasti kelvannutkin.

Loppukeskusteluihin kutsuttiin ensin eläinlääkäri, sitten työpaikalla koulutuksesta vastannut hoitaja ja lopuksi minä. Meinasin hypätä kattoon kun arvioitsijat kertoivat minun päässeen läpi eikä työssäni ollut mitään moitittavaa. Teen työni huolellisesti, ja sain kiitosta panoksusta klinikan arkisiin asioihin esimerkiksi suunnittelemiini labra-kaavakkeisiin.

Todistukseni saapui tammikuun alussa, ja nyt olen virallisesti klinikkaeläinhoitaja. :) Toukokuussa nään pitkästä aikaa luokkakaverit Pieneläinhoitajapäivirn yhteydessä. Päivien yhteydessä järjestetään myös illallinen, jossa kukitetaan kaikki valmistuneet hoitajat. Lisäksi päivillä pidetään muutama mielenkiintoinen luento.