Lähes päivälleen kolme vuotta sitten vuonna 2011 aloitin työt uudella eläinklinikalla Somerolla. Samoihin aikoihin muutamaa kuukautta myöhemmin aloitin klinikkaeläinhoitajaksi opiskelun oppisopimuksella, kouluna Helsingin Amiedu. Vuonna 2013 joulukuussa valmistuin klinikkaeläinhoitajaksi näytön myötä joka järjestettiin 4.12. Nämä kolme vuotta menivät suoraan sanoen niin nopeasti - liiankin nopeasti. Tämän vuoden kesällä iskostui ajatus yhä vahvemmin päähän että haluan kokeilla jotakin uutta niimpä lopetin työni Someron eläinklinikalla syyskuun lopussa, ja katse onkin nyt uudenlaisissa haasteissa! Työhaastattelu uuteen paikkaan oli viime viikon torstaina ja innolla odotan vastausta joka muuttaa tulevaisuudessa elämää aika paljonkin.
Monet ovatkin toivoneet useasti tietoa opiskelusta klinikkaeläinhoitajaksi ja koitan saada kasattua jonkinlaista kattavaa juttua opiskeluajastani, miten etenin työssä ja opiskelussa.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Klinikkaeläinhoitaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Klinikkaeläinhoitaja. Näytä kaikki tekstit
29. syyskuuta 2014
Its time to say goodbye
Tunnisteet:
Amiedu,
eläimet,
eläinhoitajan työ,
klinikka,
Klinikkaeläinhoitaja
4. maaliskuuta 2014
Klinikkaeläinhoitajan näyttötutkinto, oppisopimuskoulutus
Lyhyemmin sanottuna "näyttö". Se sana on käynyt suussa viimeisen kahden vuoden aikana tiuhaan. Töissä siitä on vitsailtu että mitä ei kannata tehdä ja miten selittää mokaaminen arvioitsijalle. Koulussa siitä on puhuttu kauhulla, mitä jos meidän klinikalla tehdään eritavoin ja mitä jos anestesian valvominen meneekin sinäpäivänä mönkään.
Kerron lyhyesti miten tuo päivä eteni minun kohdallani.
Ennen kuin näyttöpäivää voidaan sopia, tulee täyttää näyttösuunnitelma. Amiedun näyttösuunnitelma on melko pitkä, olisiko ollut reilu 10sivua. Suunnitelmassa on käyty läpi eläinhoitajan tutkinnonperusteet jonka avulla suunnitellaan mitä ja miten aikoo näyttää vaadittavat asiat näyttöpäivänä. Suunnitelman kirjoittamiseen meni mulla ainakin muutama viikko, ja tein vieläpä aika tiuhaan tahtiin
Lähetin tuon suunnitelman postissa koululle, jonka jälkeen yksi opettajistani otti yhteyttä ja hän kertoi muutaman seikan suunnitelmaan liittyen. Esimerkiksi hän sanoi minun saaneeni "pisteitä" siitä miten olin maininnut eläimen kivun lievittämistä koskevassa kysymyksessä tärkeää olevan lämpö, turvallinen tila, ja ettei potilas ole esim. märkä. Keskustelu käytiin puhelimitse ja lopuksi sain valita mieluisimman päivän vaihtoehdoista. Valitsin alustavasti 4. joulukuuta. Tuo päivämäärä lyötiin lukkoon muutaman päivän päästä kun tuleva arvioitsija otti minuun henk. koht. yhteyttä.
Olin lukenut hulluna kaiken mahdollisen tulevaa näyttöä varten, ja tuon päivämäärän ansiosta pystyin lukemaan vielä tarkemmin kun tiesin millaisia potilaita oli tulossa.
Näyttöpäivän aamuna kello läheni yhdeksää, arvioija saapui ja ennen ensimmäistä potilasta esitin nopeasti klinikan tilat läpi. Ensimmäinen näyttöni kohdistui helppoon asiaan; anestesiakoneen vuototestaus. Vuototestaus tehdään aina ennnen leikkauksen alkua ja siksi hyvin tuttu asia. Toisin kuitenkin kävi ja jäädyin aivan täysin tilanteessa, mutta sain kädet täristen näytettyä ja mongerrettua jotenkin asian puhtaaksi. Jes hyvä minä! :D
Leikkauspotilaana oli englanninbuldoggi ja leikkauksena sterilaatio. Eläinhoitajat osaavat varmasti kuvitella että kanylointi tällä rodulla on joskus helpommin sanottu kuin tehty, mutta tälläkertaa sain kanyylin suoneen heti ensimmäisellä kerralla (sen hetken sisäinen tunne : !!!!!!!) . Tätä asiaa vitsailtiin sitten toisen hoitajan ja arvioijan kanssa. Seuraavaksi yritin vetää lääkkeitä ruiskuihin, mutta käteni tärisivät niin kovin etten meinannut saada ruiskua neulaan kiinni.. :D (kaikki yrittivät muistuttaa että ihan normaali työpäivä vaan!)
Leikkaus potilaan valmistelu, anestesia, leikkaus ja herääminen sujui kuin käsikirjoituksessa! :) Leikkauksen jälkeen näytin pikaisesti instrumenttien pesun ja kerroin pääkohdat niiden huollosta yleensä. Esittelin myös pesurimme sekä sterilointikoneen. Tässä vaiheessa arvioimaan liittyi toinen opettaja koulusta. Toisella arvioitsijalla halutaan varmistaa jokin "kolmikantainen arvioiminen", eli halutaan että useampi taho on arvioimassa työtäni, jotta se on mahdollisimman puolueetonta?
Päivän muita potilaita oli kissan kastraatio, tikkien poistoa, koiran polvien röntgenkuvaus ja muutama perus eläinlääkärikäynti joissa en ollut mukana (korvakontrolleja yms.). Laboratoriossa näytin virtsanäytteen tekemisen periaatteen leikkauspotilaalta "lainatulta" virtsalta. Lisäksi kerroin yleisesti laboratoriomäärityksistä, virhelähteistä sekä ohjeista joita annetaan omistajille puhelimessa kun he tulevat esim. verinäytteeseen.
Pidimme pienen tauon (kello läheni kahta), ja kävimme syömässä arvioijien kanssa. Tauon jälkeen oli röntgeniä, ja nappasin kuvat molemmista polvista. Kerroin röntgeniin liittyviä turvallisuus seikkoja ja näytin ottamani kuvat. Jouduin ottamaan toisesta polvesta otetun kuvan uudelleen sillä sen rajaukset eivät olleet aivan tismalleen mitä halutaan, mutta normaalisti kuva olisi varmasti kelvannutkin.
Loppukeskusteluihin kutsuttiin ensin eläinlääkäri, sitten työpaikalla koulutuksesta vastannut hoitaja ja lopuksi minä. Meinasin hypätä kattoon kun arvioitsijat kertoivat minun päässeen läpi eikä työssäni ollut mitään moitittavaa. Teen työni huolellisesti, ja sain kiitosta panoksusta klinikan arkisiin asioihin esimerkiksi suunnittelemiini labra-kaavakkeisiin.
Todistukseni saapui tammikuun alussa, ja nyt olen virallisesti klinikkaeläinhoitaja. :) Toukokuussa nään pitkästä aikaa luokkakaverit Pieneläinhoitajapäivirn yhteydessä. Päivien yhteydessä järjestetään myös illallinen, jossa kukitetaan kaikki valmistuneet hoitajat. Lisäksi päivillä pidetään muutama mielenkiintoinen luento.
Kerron lyhyesti miten tuo päivä eteni minun kohdallani.
Ennen kuin näyttöpäivää voidaan sopia, tulee täyttää näyttösuunnitelma. Amiedun näyttösuunnitelma on melko pitkä, olisiko ollut reilu 10sivua. Suunnitelmassa on käyty läpi eläinhoitajan tutkinnonperusteet jonka avulla suunnitellaan mitä ja miten aikoo näyttää vaadittavat asiat näyttöpäivänä. Suunnitelman kirjoittamiseen meni mulla ainakin muutama viikko, ja tein vieläpä aika tiuhaan tahtiin
Lähetin tuon suunnitelman postissa koululle, jonka jälkeen yksi opettajistani otti yhteyttä ja hän kertoi muutaman seikan suunnitelmaan liittyen. Esimerkiksi hän sanoi minun saaneeni "pisteitä" siitä miten olin maininnut eläimen kivun lievittämistä koskevassa kysymyksessä tärkeää olevan lämpö, turvallinen tila, ja ettei potilas ole esim. märkä. Keskustelu käytiin puhelimitse ja lopuksi sain valita mieluisimman päivän vaihtoehdoista. Valitsin alustavasti 4. joulukuuta. Tuo päivämäärä lyötiin lukkoon muutaman päivän päästä kun tuleva arvioitsija otti minuun henk. koht. yhteyttä.
Olin lukenut hulluna kaiken mahdollisen tulevaa näyttöä varten, ja tuon päivämäärän ansiosta pystyin lukemaan vielä tarkemmin kun tiesin millaisia potilaita oli tulossa.
Näyttöpäivän aamuna kello läheni yhdeksää, arvioija saapui ja ennen ensimmäistä potilasta esitin nopeasti klinikan tilat läpi. Ensimmäinen näyttöni kohdistui helppoon asiaan; anestesiakoneen vuototestaus. Vuototestaus tehdään aina ennnen leikkauksen alkua ja siksi hyvin tuttu asia. Toisin kuitenkin kävi ja jäädyin aivan täysin tilanteessa, mutta sain kädet täristen näytettyä ja mongerrettua jotenkin asian puhtaaksi. Jes hyvä minä! :D
Leikkauspotilaana oli englanninbuldoggi ja leikkauksena sterilaatio. Eläinhoitajat osaavat varmasti kuvitella että kanylointi tällä rodulla on joskus helpommin sanottu kuin tehty, mutta tälläkertaa sain kanyylin suoneen heti ensimmäisellä kerralla (sen hetken sisäinen tunne : !!!!!!!) . Tätä asiaa vitsailtiin sitten toisen hoitajan ja arvioijan kanssa. Seuraavaksi yritin vetää lääkkeitä ruiskuihin, mutta käteni tärisivät niin kovin etten meinannut saada ruiskua neulaan kiinni.. :D (kaikki yrittivät muistuttaa että ihan normaali työpäivä vaan!)
Leikkaus potilaan valmistelu, anestesia, leikkaus ja herääminen sujui kuin käsikirjoituksessa! :) Leikkauksen jälkeen näytin pikaisesti instrumenttien pesun ja kerroin pääkohdat niiden huollosta yleensä. Esittelin myös pesurimme sekä sterilointikoneen. Tässä vaiheessa arvioimaan liittyi toinen opettaja koulusta. Toisella arvioitsijalla halutaan varmistaa jokin "kolmikantainen arvioiminen", eli halutaan että useampi taho on arvioimassa työtäni, jotta se on mahdollisimman puolueetonta?
Päivän muita potilaita oli kissan kastraatio, tikkien poistoa, koiran polvien röntgenkuvaus ja muutama perus eläinlääkärikäynti joissa en ollut mukana (korvakontrolleja yms.). Laboratoriossa näytin virtsanäytteen tekemisen periaatteen leikkauspotilaalta "lainatulta" virtsalta. Lisäksi kerroin yleisesti laboratoriomäärityksistä, virhelähteistä sekä ohjeista joita annetaan omistajille puhelimessa kun he tulevat esim. verinäytteeseen.
Pidimme pienen tauon (kello läheni kahta), ja kävimme syömässä arvioijien kanssa. Tauon jälkeen oli röntgeniä, ja nappasin kuvat molemmista polvista. Kerroin röntgeniin liittyviä turvallisuus seikkoja ja näytin ottamani kuvat. Jouduin ottamaan toisesta polvesta otetun kuvan uudelleen sillä sen rajaukset eivät olleet aivan tismalleen mitä halutaan, mutta normaalisti kuva olisi varmasti kelvannutkin.
Loppukeskusteluihin kutsuttiin ensin eläinlääkäri, sitten työpaikalla koulutuksesta vastannut hoitaja ja lopuksi minä. Meinasin hypätä kattoon kun arvioitsijat kertoivat minun päässeen läpi eikä työssäni ollut mitään moitittavaa. Teen työni huolellisesti, ja sain kiitosta panoksusta klinikan arkisiin asioihin esimerkiksi suunnittelemiini labra-kaavakkeisiin.
Todistukseni saapui tammikuun alussa, ja nyt olen virallisesti klinikkaeläinhoitaja. :) Toukokuussa nään pitkästä aikaa luokkakaverit Pieneläinhoitajapäivirn yhteydessä. Päivien yhteydessä järjestetään myös illallinen, jossa kukitetaan kaikki valmistuneet hoitajat. Lisäksi päivillä pidetään muutama mielenkiintoinen luento.
Tunnisteet:
Amiedu,
eläinhoitajan työ,
Klinikkaeläinhoitaja,
PEH - päivät,
päättötyö
3. maaliskuuta 2014
Täällä taas!
Tietokone saapui takaisin - vihdoinkin! Suuurena haittapuolena, että kaikki valokuvat, tiedostoineen yms. monen vuoden takaa hävisivät tuon rempan aikana :( Tällähetkellä koneen entinen kiintolevy on edelleen korjaajalla ja rukoilen että pystyy ne sieltä pelastamaan! Onneksi koneen rikki menosta on niin kauan aikaa etten enää edes muista mitä kaikkea olen mahdollisesti menettänyt - jolloin puukko sydämessä ei ole niin syvällä..
Mutta tästä yritän aloittaa elämääni uudelleen puhtaan koneeni kanssa.. ilman kuvia.. KYYNEL :(
Tässä päivitys katkon aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista: valmistuin joulukuussa klinikkaeläinhoitajaksi! Näyttöpäivä oli 4.12. keskiviikkona ja siitä lupaan kertoa vielä kun siitä jotain muistan. Uusimpana harrastuksena (tai pitäisikö kutsua "kuukauden harrastus") on ollut geelikynnet, kävin tammikuun alussa Helsingissä SkyGroupin tukkuliikkeessä muutaman tunnin ostosreissulla, ja hankin kaikki geelikynsien tekoon vaadittavat jutut (ja ehkä vähän enemmän..).Helmikuussa ilmoittauduin Odyssey Nail:sin järjestämääm geelikurssille, joka alkaa kahden viikon päästä lauantaina 15.3.
Tällainen pikakooste! Ja jatkuu.. :)
muoks// Kuvitelkaa miten ärsyttävää on ladata kaikki ohjelmat/fontit yms. takaisin koneelle, ja vieläpä muistaa että miten!
Mutta tästä yritän aloittaa elämääni uudelleen puhtaan koneeni kanssa.. ilman kuvia.. KYYNEL :(
Tässä päivitys katkon aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista: valmistuin joulukuussa klinikkaeläinhoitajaksi! Näyttöpäivä oli 4.12. keskiviikkona ja siitä lupaan kertoa vielä kun siitä jotain muistan. Uusimpana harrastuksena (tai pitäisikö kutsua "kuukauden harrastus") on ollut geelikynnet, kävin tammikuun alussa Helsingissä SkyGroupin tukkuliikkeessä muutaman tunnin ostosreissulla, ja hankin kaikki geelikynsien tekoon vaadittavat jutut (ja ehkä vähän enemmän..).Helmikuussa ilmoittauduin Odyssey Nail:sin järjestämääm geelikurssille, joka alkaa kahden viikon päästä lauantaina 15.3.
Tällainen pikakooste! Ja jatkuu.. :)
muoks// Kuvitelkaa miten ärsyttävää on ladata kaikki ohjelmat/fontit yms. takaisin koneelle, ja vieläpä muistaa että miten!
Tunnisteet:
back in business,
geelikynnet,
Klinikkaeläinhoitaja,
kynnet
27. syyskuuta 2013
Koulun päätös & Tukholman eläinsairaala vierailu
Klinikkaeläinhoitajan tutkintoni koulu osuus on nyt paketissa ja todistus tulee postissa ensiviikon maanantaina. :) Fiilikset päälisin puolin hyvät koulutuksesta, ainoa mikä rasitti kouluviikkoja oli aika pitkät koulumatkat, jotka pidensivät päiviä reilulla 3 tunnilla yhteensä.
Ps. Päättötyöstä napsahti täys kolmonen! Kiitos kuuluu myös niille jotka vastasivat kyselyyni, joka saikin muuten kiitosta monilta tahoilta! :) Hyvä te!
Olen saanut tutustua ihan mahtaviin ihmisiin luokallani vaikka tosin harvoin tavattiinkin näiden kahden vuoden aikana. Tänään olen palannut yhteisesti järjestetyltä päätösristeilyltä, ja asia mitä hehkutan on Tukholman eläinsairaala Albano! Otettiin siis risteily tukholmaan ja käytiin siellä tutustumassa tähän ihan mahtavaan sairaalaan (sen kokoista ei voi kutsua klinikaksi). Eläinhoitajan työ tuntuu olevan vähän "arvostetumpi" Ruotsissa kuin täällä meillä esimerkiksi. Ruotsissa eläinhoitajat valmistuvat esimerkiksi yliopistosta ja vuodessa vain 40kappaletta, hakijoita paljon.
DJURSJUKHUSET ALBANO
Kotisivut: http://www.djursjukhusen.se/vara-djursjukhus/djursjukhuset-albano
Tukholman satamasta lähdettiin kahdella tilataksilla matkaan, ja se olikin mielenkiintoinen matka (taksi vei ensin ihmisten sairaalaan, näytettiinkö hoidon tarpeessa olevilta? ;) ) mutta perille päästiin.
Sairaalassa on noin sata työntekijää, joista kolmekymmentä eläinlääkäriä ja loput hoitajia/assistentteja yms. Sairaalassa oli erikseen teho-osasto, josta löytyi mm. keskoskaappeja! Eristysosastolla oli oma röntgen jottei eristyspotilaita tarvinnut viedä muiden potilaiden kanssa samoihin toimenpidetiloihin, myös muut toimenpidetilat oli erikseen (kokonaisuudessaan sijaitsi eri kerroksessa). Leikkaussalit erikseen ortopedisille leikkauksille, sekä heräämöt erikseen ortopedia potilaille. Leikkausosastolla oli upeat loossit leikkausta odottaville potilaille, joissa oli lattialämmitys turvalattiassa. Heräämöpuolella potilailla myös lattialammitys, lisähapetus mahdollisuus sekä poisto putket anestesia kaasuja varten, upeaa! Työturvallisuus on Ruotsissa hieman toisenlaisella kantilla tällä allalla.
Leikkauspolitiikka eteni potilaiden kohdalla niin että sairaalassa oli kaksi kellon aikaa jolloin leikkauspotilaat otettiin vastaan klo. 15.00 ja 19.00. Käsitin että klo. 19.00 tulleet potilaat jäivät sairaalaan yöksi. Sairaala ei ollut varsinaisesti auki yöllä mutta hoitajia / lääkäreitä on myös yöaikaan valvomassa tehopotilaita yms. Odotushuoneet oli suunniteltu niin että koirat ja kissat saivat olla omassa tilassa.
Ruotsissa laki määrää ettei koira saa olla yksin yli 6h päivässä, jonka takia eläinlääkäreiden toimistohuoneet olivatkin täynnä heidän omistamia koiria! :) Eläinsairaalan vieressä oli hoitola johon näitä koiria usein vietiin.Mietin vain sitä kuinka herkästi koirat voivat stressata tuollaista remputtamista kodin ja hoitolan välillä joka päivä? Onko se oikeasti esimerkiksi aran koiran kannalta parempi näin?
Kuvia sen verran paljon että suurentamalla saa hieman isommaksi!
Laboratioriossa tehtiin hyvin pitkälti kaikkia määrityksiä, tässä oltiin tekemässä hormonimäärityksiä.
Henkilökunnalla oli upea keittiö, jossa oli myös pieni kauppa josta sai ostettua syötävää, ja ruokailusali oli erikseen.
Tämmöistä loppuviikkoa ollaan täällä vietetty!
Ps. Päättötyöstä napsahti täys kolmonen! Kiitos kuuluu myös niille jotka vastasivat kyselyyni, joka saikin muuten kiitosta monilta tahoilta! :) Hyvä te!
Olen saanut tutustua ihan mahtaviin ihmisiin luokallani vaikka tosin harvoin tavattiinkin näiden kahden vuoden aikana. Tänään olen palannut yhteisesti järjestetyltä päätösristeilyltä, ja asia mitä hehkutan on Tukholman eläinsairaala Albano! Otettiin siis risteily tukholmaan ja käytiin siellä tutustumassa tähän ihan mahtavaan sairaalaan (sen kokoista ei voi kutsua klinikaksi). Eläinhoitajan työ tuntuu olevan vähän "arvostetumpi" Ruotsissa kuin täällä meillä esimerkiksi. Ruotsissa eläinhoitajat valmistuvat esimerkiksi yliopistosta ja vuodessa vain 40kappaletta, hakijoita paljon.
DJURSJUKHUSET ALBANO
Kotisivut: http://www.djursjukhusen.se/vara-djursjukhus/djursjukhuset-albano
Tukholman satamasta lähdettiin kahdella tilataksilla matkaan, ja se olikin mielenkiintoinen matka (taksi vei ensin ihmisten sairaalaan, näytettiinkö hoidon tarpeessa olevilta? ;) ) mutta perille päästiin.
Sairaalassa on noin sata työntekijää, joista kolmekymmentä eläinlääkäriä ja loput hoitajia/assistentteja yms. Sairaalassa oli erikseen teho-osasto, josta löytyi mm. keskoskaappeja! Eristysosastolla oli oma röntgen jottei eristyspotilaita tarvinnut viedä muiden potilaiden kanssa samoihin toimenpidetiloihin, myös muut toimenpidetilat oli erikseen (kokonaisuudessaan sijaitsi eri kerroksessa). Leikkaussalit erikseen ortopedisille leikkauksille, sekä heräämöt erikseen ortopedia potilaille. Leikkausosastolla oli upeat loossit leikkausta odottaville potilaille, joissa oli lattialämmitys turvalattiassa. Heräämöpuolella potilailla myös lattialammitys, lisähapetus mahdollisuus sekä poisto putket anestesia kaasuja varten, upeaa! Työturvallisuus on Ruotsissa hieman toisenlaisella kantilla tällä allalla.
Leikkauspolitiikka eteni potilaiden kohdalla niin että sairaalassa oli kaksi kellon aikaa jolloin leikkauspotilaat otettiin vastaan klo. 15.00 ja 19.00. Käsitin että klo. 19.00 tulleet potilaat jäivät sairaalaan yöksi. Sairaala ei ollut varsinaisesti auki yöllä mutta hoitajia / lääkäreitä on myös yöaikaan valvomassa tehopotilaita yms. Odotushuoneet oli suunniteltu niin että koirat ja kissat saivat olla omassa tilassa.
Ruotsissa laki määrää ettei koira saa olla yksin yli 6h päivässä, jonka takia eläinlääkäreiden toimistohuoneet olivatkin täynnä heidän omistamia koiria! :) Eläinsairaalan vieressä oli hoitola johon näitä koiria usein vietiin.Mietin vain sitä kuinka herkästi koirat voivat stressata tuollaista remputtamista kodin ja hoitolan välillä joka päivä? Onko se oikeasti esimerkiksi aran koiran kannalta parempi näin?
Kuvia sen verran paljon että suurentamalla saa hieman isommaksi!
Laboratioriossa tehtiin hyvin pitkälti kaikkia määrityksiä, tässä oltiin tekemässä hormonimäärityksiä.
![]() |
| Ultraäänilaite ja oma huone, mahdollisuus inhalaatioanestesiaan. |
![]() |
| Välinehuolto oli järjestetty upeasti, aseptisten periaatteiden mukaisesti |
![]() |
| Ja tietysti mieletön IKEA-keittiö ;) |
![]() |
| Yksi valmistelutiloista, kaikki niin hyvin suunniteltua! :) |
Tämmöistä loppuviikkoa ollaan täällä vietetty!
Tunnisteet:
Amiedu,
eläinhoitajan työ,
Klinikkaeläinhoitaja,
koulu,
matkailu,
Tukholma
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















